Yhdistyksen säännöt

1.3.2005

1§ Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Metallirakenneyhdistys ry, ja yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.


2§ Tarkoitus

Yhdistys on metallirakennealalla ja siihen liittyvää toimintaa harjoittavien yritysten yhteenliittymä.

Yhdistyksen tarkoituksena on parantaa jäsenten yleisiä ja elinkeinopoliittisia toimintaedellytyksiä, valvoa jäsentensä etuja työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä edistää yritteliäisyyttä, terveitä liiketoiminnan muotoja, korkealaatuista tuotantoa sekä jäsentensä välistä yhteistoimintaa.

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen.


3§ Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
1. seuraa alansa taloudellista kehitystä, lainsäädäntöä ja julkista hallintoa sekä tekee näihin liittyen aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja,
2. tekee tarvittaessa koko alaa, tai sen osasta alaa koskevat työehtosopimukset,
3. neuvoo ja tukee työehtosopimuksen piiriin kuuluvia jäseniä työtaistelu tilanteissa,
4. ohjaa ja neuvoo jäseniään yritystoiminnan harjoittamista ja alaa koskevan lainsäädännön ja sopimusten soveltamisessa,
5. edistää toimialansa tuotteiden standardisoinnista ja teknologista kehitystä tekemällä esityksiä ja antamalla lausuntoja,
6. harjoittaa koulutusta ja neuvontaa sekä laatii tilastoja, ennusteita ja muita tarvittavia selvityksiä,
7. harjoittaa alansa tiedotus ja julkaisutoimintaa ja pitää yhteyttä viranomaisiin sekä tiedotusvälineisiin toimialaansa koskevissa kysymyksissä,
8. seuraa toimialansa kansainvälistä kehitystä sekä osallistuu alan järjestön kansainväliseen yhteistoimintaan,
9. edustaa toimialaansa elinkeinoelämän järjestöissä sekä tarpeellisiksi katsotuissa yhteisöissä ja elimissä,
10. toimii muilla vastaavilla tavoilla yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi


4§ Jäsenyys

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa luonnollinen henkilö ja oikeuskelpoinen yhteisö, joka Suomessa harjoittaa 2§:ssä tarkoitettua toimintaa.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa myös rekisteröity yhdistys, jonka jäsenet harjoittavat 2§:ssä tarkoitettua toimintaa.

Jäsenanomus on tehtävä kirjallisesti. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus. Kun hakemus on hyväksytty, jäsen on velvollinen noudattamaan yhdistyksen sääntöjä.

Yhdistyksellä voi olla kunnia- tai kannattajajäseniä. Kunniajäseneksi yhdistyksen hallitus voi kutsua henkilön, jonka katsotaan voivan edistää yhdistyksen toimintaa tai, joka ansiokkaasti on toiminut sen hyväksi. Kannattaja-jäseneksi yhdistyksen hallitus voi hyväksyä henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka harrastaa tai muutoin haluaa tukea yhdistyksen toimintaa.


5§ Jäsenmaksu

Varsinainen jäsen suorittaa yhdistykselle jäseneksi tultuaan liittymismaksun ja vuosittaisen jäsenmaksun, jonka suuruus määrätään vuosikokouksessa kalenterivuodeksi kerrallaan.

Varsinaisen jäsenenä olevan yhteisön jäsenmaksun tulee perustua maksettuihin palkkoihin tai jäsenen tuotannon arvoon tai liikevaihtoon tai edellä mainittujen jäsenmaksuperusteiden yhdistelmään.

Varsinaisena jäsenenä olevan yhdistyksen jäsenmaksu määräytyy ko. yhdistyksen jäsenten yhteenlaskettujen palkkojen tai tuotannon arvoon tai liikevaihtoon tai edellä mainittujen jäsenmaksuperusteiden yhdistelmään.

Jäsenen on vuosittain annettava jäsenmaksun laskemista varten tarvittavat tiedot helmikuun loppuun mennessä.

Uusi jäsen suorittaa ensimmäisenä jäsenyysvuotenaan jäsenmaksun vain niiltä kuukausilta, joina se on kuulunut yhdistykseen.

Hallitus määrää jäsenmaksun erääntymisajankohdat.

Kannattajajäsenet suorittavat vuosikokouksen määräämän kannatusmaksun.

Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

Yhdistyskokous voi lisäksi erityisestä syystä yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi päättää edellä mainittujen jäsenmaksuperusteiden mukaisesti ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä jäseniltä.
Lisäjäsenmaksusta voidaan tehdä päätös kolme neljäsosan ( ¾ ) enemmistöllä annetuista äänistä. Lisäjäsenmaksun suuruus saa olla enintään kaksi kertaa niin suuri kuin varsinainen jäsenmaksu.

Jäseniä voidaan veloittaa myös niistä kuluista, jotka aiheutuvat erityisistä yhdistyksen suorittamista kuluista, jotka aiheutuvat erityisistä yhdistyksen suorittamista, 3§:ssä mainituista jäsenpalveluista.


6§ Vapautus jäsenmaksuista

Hallitus voi myöntää poikkeuksia maksuvelvollisuudesta, jos jäsenen maksukyky on olennaisesti alentunut tai muu vastaava erityisen painava syy antaa siihen aiheen.


7§ Jaostot

Yhdistyksen jäsenet voivat hallituksen suostumuksella perustaa jaostoja hallituksen alaisuuteen hoitamaan alatoimintaansa liittyvissä erityiskysymyksissä. Kuhunkin jaostoon kuuluvat jäsenet ovat velvollisia kattamaan jaoston toiminnasta syntyneet erilliskustannukset. Yhdistyksen hallitus hyväksyy jaostojen toimintasuunnitelmat.


8§ Hallintoelimet

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää vuosikokous ja sen asioita hoitava hallitus ja sen alaisuudessa toimiva toiminnanjohtaja sekä hänen apunaan yhdistyksen henkilökunta.


9§ Varsinaiset kokoukset

Jäsenet kokoontuvat vuosittain varsinaiseen kokoukseen eli vuosikokoukseen, viimeistään toukokuun loppuun mennessä hallituksen määräämänä aikana ja määräämässä paikassa.

Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa ( 1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten hallitukselta kirjallisesti pyytää.


10§ Kokouskutsu

Kutsu vuosikokoukseen toimitetaan kirjeitse jäsenille vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Ylimääräinen yhdistyskokous kutsutaan koolle samalla tavalla ja samassa ajassa kuin vuosikokous. Kiireellisissä tapauksissa voidaan kutsu ylimääräiseen kokoukseen toimittaa viisi ( 5 ) päivää ennen kokousta.


11§ Vuosikokouksessa käsiteltävät asiat

1. esitetään hallituksen kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta.
2. esitetään edellisen vuoden tilinpäätös sekä tilintarkastajan kertomus
3. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toiminnanjohtajalle
4. vahvistetaan kuluvan vuoden talousarvio ja päätetään liittymismaksusta ja yhdistykselle suoritettavista jäsenmaksuista sekä kannatusmaksusta.
5. määrätään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot.
6. valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.
7. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa seuraavaksi toimikaudeksi. Tilintarkastajaksi voidaan valita myös tilintarkastusyhteisö, jonka piiristä nimetään vastuullinen henkilö.

Vuosikokouksessa otetaan lisäksi käsiteltäviksi muuta asiat, jotka hallitus esittää kokouksessa käsiteltäviksi. Jos yhdistyksen jäsen haluaa, saada asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisella ilmoituksella, joka on toimitettava hallitukselle vähintään neljä viikkoa ennen vuosikokousta. Päätöksiä tehtäessä on otettava huomioon yhdistyslain 24§:n määräykset.

Ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa käsitellään vain kokouskutsussa mainitut asiat.


12§ Päätöksenteko yhdistyskokouksessa

Jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni.

Varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä on yksi ääni alkavaa viittäkymmentä ( 50 ) jäsentä kohti.

Kannattaja ja kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Äänestyksessä saadaan käyttää valtakirjaa.

Päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla. Muutoin päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.


13§ Hallitus

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu kymmenen (10) jäsentä, jotka valitaan vuosikokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosittain on hallituksen jäsenistä puolet erovuorossa. Ensimmäisessä kokouksessa erovuoro ratkaistaan arvalla.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

Hallituksen jäsenten valinnassa pyritään ottamaan huomioon, että jäsenet edustavat tasapuolisesti jäsenkunnan rakennetta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa, tai tämän ollessa estyneenä varapuheenjohtajansa kutsusta tai jos vähintään neljä ( 4 ) hallituksen jäsentä sitä pyytää.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään viisi ( 5 ) hallituksen jäsentä on saapuvilla. Näistä on yhden oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen tulee:

1. valvoa, että yhdistys toimii tasapuolisesti ja tehokkaasti jäsentensä yhteisten etujen hyväksi näitä sääntöjä noudattaen ja huolehtia yhdistyksen kokouksen päätösten toimeenpanosta.

2. käsitellä ja ratkaista yhdistykselle osoitetut jäsenhakemukset sekä ottaa ja erottaa jäsenet.
3. ottaa palvelukseen ja erottaa toiminnanjohtaja ja muut yhdistyksen johtavat toimihenkilöt sekä päättää heidän työsuhteittensa ehdoista.
4. vastata yhdistyksen taloudesta ja omaisuudesta.
5. esittää vuosikokoukselle kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta sekä tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto.
6. laatia kutakin toimintavuotta varten toimintasuunnitelma ja ehdotus talousarvioksi sekä liittymis- ja jäsenmaksuksi.
7. valita yhdistyksen edustajat yhdistyksen toimialaan kuuluvia asioita käsitteleviin, sekä toiminnan kannalta tarkoituksen mukaisiin muihin yhteisöihin ja järjestöihin.
8. neuvotella ja sopia, yhdistyksen kokouksen niin päättäessä, koko yhdistyksen toimialaa, tai sen osa-aluetta koskevat
työehtosopimukset, sekä valvoa sopimusten noudattamista.
9. hallituksella on oikeus myydä, vaihtaa ja kiinnittää yhdistyksen omaisuutta.


14§ Toiminnanjohtajan tehtävät.

Toiminnanjohtajan tehtävänä on
1. valmistella ja esitellä hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat.
2. huolehtia vuosikokouksen ja hallituksen päätösten toimeenpanosta.
3. johtaa yhdistyksen toimistoa ja järjestää sen työt.
4. ottaa palvelukseen ja erottaa liiton toimihenkilöt niitä lukuun ottamatta, joiden palvelukseen ottaminen kuuluu hallitukselle sekä määrätä heidän työsuhteidensa kesto.
5. huolehtia jäsen ja muiden maksujen perimisestä sekä vastata hallitukselle yhdistyksen talouden ja omaisuuden hoidosta.


15§ Tilinpäätös ja tilien tarkastaminen.

Tilit päätetään kalenterivuosittain.

Tilinpäätös ja tilikirjat liitteineen sekä hallituksen kertomus jätetään tilintarkastajien tarkastettavaksi viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä, kuitenkin vähintään kolme viikkoa ennen vuosikokousta.

Tilintarkastajien lausunto on annettava hallitukselle hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.


16§ Tilastot ja muut tiedot.

Jäsen on velvollinen antamaan jäsenmaksun määräämistä varten tarpeelliset tiedot liikevaihdosta ja henkilömäärästä.

Ne yhdistyksen jäsenet, jotka ovat yhdistyksen solmiman työehtosopimuksen piirissä, ovat velvollisia antamaan yhdistyksen pyytämiä tietoja, työoloista, henkilöstön palkoista, jalostusarvosta, sekä muista asioista, joita työsuhdeasioiden hoitaminen vaatii. Kaikki jäsenistöä koskevat asiat käsitellään luottamuksellisesti.


17§ Nimenkirjoittajat.

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kukin erikseen sekä se tai ne henkilöt, jotka hallitus erikseen määrää, yksin.


18§ Jäsenen yleiset velvollisuudet.

Jäsen on velvollinen noudattamaan näitä sääntöjä sekä yhdistyksen kokouksen ja hallituksen päätöksiä. Yhdistyksen solmiman työehtosopimuksen piirissä oleva jäsen on velvollinen noudattamaan palveluksessaan oleviin nähden niitä sopimuksia, joihin yhdistys on sidottu.


19§ Ilmoitus työtaistelusta.

Jäsenen on heti ilmoitettava yhdistykselle toimipaikassaan puhjenneesta työtaistelusta ja työtaistelu-uhasta niiltä osin, jossa yhdistys on sopijapuolena.

Jäsen on velvollinen antamaan yhdistykselle seikkaperäisen selostuksen työtaistelun syistä ja kaikista niistä seikoista, joilla on merkitystä asia selvittämiseksi.

Jäsen ei saa käyttää työssään toisen järjestäytyneen työnantajan yrityksessä lakossa olevia tai työstä suljettuja henkilöitä tai muutoin heitä avustaa. Hallitus voi antaa jäsenelle luvan työsulun toimeenpanemiseen. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti ja siinä on mainittava toimenpiteiden syyt ja aiotun työsulun laajuus.


20§ Erottaminen ja hyvityksen määrääminen.

Jos jäsen on tahallisesti rikkonut näitä sääntöjä, niiden edellyttämässä järjestyksessä tehtyjä päätöksiä, niiden perusteella annettuja ohjeita tai sellaisia yleisesti noudatettavia liiketoimintaperiaatteita vastaan, jotka ovat omiaan heikentämään yhdistyksen jäsenten asemaa tai huomattavasti vaikeuttamaan yhdistyksen toimintaa, voi hallitus rikkomuksen vakavuudesta riippuen antaa jäsenelle varoituksen, käynnistää hyvitysmenettelyn tai erottaa jäsenen.

Hyvityksen, joka määrätään rikkomuksen laadun mukaan, voi olla jäsenelle enintään viimeksi vahvistetun jäsenmaksun määrä kymmenkertaisena.

Hyvityksen määrää hallitus.

Jäsenyyden lakkaaminen ei estä yhdistystä määräämästä hyvitystä.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on syyllistynyt 1. kappaleessa mainittuun rikkomukseen, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) läsnä olevista hallituksen jäsenistä kannattaa erottamista.

Ennen varoituksesta, hyvityksen määräämistä tai erottamisesta päättämistä jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen.

Jäsen erotetaan yhdistyksestä heti, kun jäsen lopettaa toimintansa tai luovuttaa toiselle ne laitokset, joiden perusteella se on ollut yhdistyksen jäsenenä, tai joutuu konkurssiin.

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt maksamatta vuotuisen jäsenmaksunsa vuoden ajalta. Eronneeksi katsominen ei vapauta jäsentä erääntyneen jäsenmaksun suorittamisesta.

Erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta yhdistyksen varoihin. Ennen jäsenyyden päättymistä erääntyneet maksut ja sen jälkeenkin määrätyn hyvityksen entinen jäsen on velvollinen maksamaan.


21§ Yhdistyksestä eroaminen

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenyys lakkaa sen tammi- tai heinäkuun alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuuden ( 6 ) kuukauden kulutta ilmoituksen tekemisestä.

Jäsenen erotessa jäsen ei saa takaisin yhdistykselle suorittamiaan maksuja eikä mitään osaa yhdistyksen varoista.


22§ Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen.

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä varsinaisessa kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä.

Jos yhdistys puretaan tai lakkautetaan, on sen varat käytettävä jonkin yhdistyksen toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen purkamisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti.